perjantai 24. heinäkuuta 2009

Yksilönvapaus

Normaali suomalainen ihminen ei luultavasti välitä kannabiksesta sen enempää kuin muustakaan toiminnasta mitä ei itse harrasta. Häntä ei oikeastaan sen enempää kiinnosta saako herra hampuusi h-merkinnän ja syrjäytyykö tämä yhteiskunnasta.

Kyse ei pohjimmiltaan kuitenkaan ole kapinallisten nuorten muoti-ilmiöstä eikä halusta saada päänsä sekaisin laittomin keinoin. Kyse on yksilönvapaudesta.

Ihmisellä pitää olla vapaus toimia halunsa mukaan kunhan ei vahingoita muita (tai tässä tapauksessa edes itseään). On uskomatonta että vielä 2000-luvulla ihmiset eivät saa laillisesti päihtyä tai lääkitä itseään haluamallaan tavalla, vaikka siitä ei ole haittaa muille. Tutkimusten ja kokemusten mukaan (Alankomaat, Portugali) dekriminalisointi on yhteiskunnalle, ja näin ollen myös veronmaksajalle, halvempi päihdepolitiikka kuin kieltolaki.

Vaikka saattaa kuulostaa naurettavalta että kutsun kannabiksen laittomuutta yksilönvapauden rikkomiseksi, on se kuitenkin periaatteen kysymys. Henkilöllä pitää olla vapaus nauttia illastaan pössytellen, häiritsemättä muita ihmisiä.

Ihmisellä pitää myös olla vapaus käyttää vuosituhansia vanhaa lääkettä vaivoihinsa jos näin haluaa. Allekirjoittaneella on diagnosoitu masennus, unettomuus on jaksoittaista ja kärsin ennen paniikkikohtauksista. Kannabis olisi auttanut (ja auttoikin) minua näiden kaikkien kanssa. On pöyristyttävää että en saa käyttää oikeastaan ainoaa unilääkettä johon en jää koukkuun ja josta ei jää seuraavana aamuna ns. "darra" päälle. Kannabis toimii myös kipuihin ja toimii tällä hetkellä ms-taudin hoidossa paremmin kuin muut, lailliset lääkkeet.

Vaikka aine on Suomessa laillista lääkekäytössä, ei lääkkeen hinnasta saa korvausta ja hyvin harva lääkäri edes tietää sen eduista ja ominaisuuksista. Iso osa ei edes tiedä sen olevan laillista. Vain muutama potilas maassamme käyttää tätä lääkettä laillisesti, vaikka se olisi varmasti suuri helpotus monelle ihmiselle jotka käyvät läpi elämänsä mahdollisesti vaikeinta, kivuliainta aikaa.

Suomessa tarvitaan asennemuutos, joka on viime vuosina jo selvästi alkanut tapahtua. Kannabiksen käyttö ei ole huumausainerikos. Se on oikeus.